Keskiviikkona oli tän vuoden eka neuvola. Viime viikon maanantaina oli vaaditut 154 päivää täyttyneet, joten sain myös Kelan paperit ja sairaalaan menevät paperiit täytettäviksi. Uutta viiden vuoden takaiseen oli se, että tuleva lapsi ei enää saa BCG-rokotetta (tuberkuloosi, se mikä jättää jalkaan sen ikuisen jäljen), ellei toinen vanhemmista tule idästä yms. tämä oli tullut joskus 2006 voimaan. Hempa oli laskenut (109) ja paino noussut reilusti: alusta tullut yhteensä 9,5 kg, joulu-tammikuun käyntien välillä 4,5kg! Ihana terkkarini vähän kyseli, pitäsikö hänen olla tiukkana vai mitä. Sanoin ettei taida olla vaikutusta (tietoa kyllä mulla oikein syömisestä ois, olenhan mm. opettanut hänenkin tyttärilleen terveystiedossa juuri ruokajuttujakin, toiselle myös liikuntaa). Mutta kun tykkään syödä iloon,suruun ja tylsyyteenkin. Miehen mukaan ei ainakaan tuo vajaa 10kg naamassa näy. Lantiolla, reisissä ja rinnoissa mun mielestä mahan lisäksi tuo paino.
Sydänääniä kuuntelu olikinn haasteellista. Ääniä ei millään saatu kuulumaan, välillä piti nousta ylös istuskeleen ja uudestaan yrittää. Huolestunut en ollut, sillä mahassa oli sellainen jummpa ettei moista oltu ennen koettu. Vilivilpertti iski ja potki, myös sitä laitetta mahan päällä. Molempiin kylkiin sateli kipeitä tuntemuksia, mutta sydänäänistä saatiin vain heijastuksia. Taitaa edelleen olla poikittain ja tilaa liikkua on. Ei normioloissa tuommosta jumppaa ikinä pidä. Terkkarikin vain nauroi, kun liikkeet kyllä tuntu ja kuulu. Sanoi, että jos ei olisi ollut noin paljon liikkeitä, olisi hakenut toisen laitteen ja toisen terkkarin avuksi. Sykkeet oli sit 140-150, aiemminkin samaa ja kerran ainaski 150-160. Harmi ku lasten odotuskortit jossain piilossa; pitäisi verrata noita sykkeitä (tytölläni ja pojallni oli erit, toisella korkeammat) ja paino nousua (missä vaiheessa tullut).
Liikuntaa en alkuviikosta harrastanut. Muutamia kärrynpyöriä tein vielä keskiviikona, mutta jospa sitä jättäis ne jo väliin. Eilen tein mammajumpan (aiemmin oli kuva siitä dvd:stä). Poikaa hain kävelemällä sen jumpan jälkeen ja koko matkan tarhalle pisti oikeaan sivuun. Mutta kot6imatkalla ei mitään. Olin sille päivälle kävelly ja seisonut 2 tuntia pakkasessa kaukalon reunalla + tehny sen salsa+jooga-mammajumpan. Liekö se syynä. Tänään kävin crosstrainerilla polkemassa salilla 50mihn, että ekat 15 min teki tiukkaa. Huomenna aamulla oois bodypump (kaverini ilmoitti, pakko mennä), saa nähä onko aamulla tarpeeksi virtaa vetää koko tunti kunnialla. Vatsat taidan jättää väliin tai tehdä vain vinoja.
Ihanaa, perjantai. Sallin itselleni jälleen herkuttelua (jos vain mies tuo töistä tullessaan karkkia). Ja eräs ihmekin tapahtui eilen: mieheni hierroi jalkojani. Ekaa odottaessa jalkojen hierontapalvelu oli säännöllistö, toisen kohdalla harvinaista ja tän kohdalla eka tai toineen kerta. Taidan vaatia palvelua useamminkin (sain joululahjaksi pari hoitolahjakorttia, jonka mieheni ilmeisesti luuli korvaavan hänen jalkahieronnat,: ei onnistunut!).
Viikonloppuja! - rv 23+4 -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti