neuvola,supistelua, oksennusta...

kuva: Anne Geddes

Taas yksi viikko täynnä, huomenna alkaa raskauden 30. viikko (eli 29+0). Tämä viikkohan on mennyt kotona, hyvä jos ulkona olen käynyt. No, pakkastahan on ollut reilusti, joten on kiva oleskella lämpimässä sisällä. Huomenna on paluu arkeen, katotaan miten jaksan. Selkä ei ole parantunut kunnolla, mutta yritetään ainaski. Supistelut ovat keskiviikon jälkeen laantuneet, tänään ei ole supistellut lainkaan.

Keskiviikkona oli neuvola. Terkkarini piti vähän puhuttelua ja pisti lupaamaan, että otan yhteyttä, jos vaivat lisääntyy. Supistelusta merkattiin maininta koneelle, mutta kivuttomina ei tarvi huolestua. Enemmän oli huolissaan mun jäärääpäisyydestä (niin, teinhän pari viikkoa sitten niitä kärrynpyöriä ja viime viikolla vähän lentopalloa, mutta vain vähän!) . Hemppa oli laskenut 117, paineet ok, sykkeet vauvalla 150-160 (meän neuvolassa lasketaan ainaski sekkarin avulla, jenkeissä on sellaset laitteet, jotka näyttää tarkan lukeman). Terkkarilla oli harjoittelija, joka aloitti ottamaan sf-mittaa, mutta terkkari huomasi oudon ilmeeni ja nostatti minut pystympään (vasta ku kysyi, myönsin nähneeni tähtiä) ja mitta jätettiin ottamatta.

Posti toi Anita -tukivyön, koko M. On liian iso, joten tänään ompelin lisätarraa ja on nyt tiukempi. Ei vaan tue tarpeeksi mun selkää, johon sattuunytkin (tietokoneella istuminen näköjään kivuliainta, pitäisköhän huomenna töissä istua sohvalla kyljellään koko päivä???).

Torstaina oli eka kivuttomampi päivä ja puolet vähemmän supistelua, vaikka käytinkin aamun rauhalliseen siivoiluun. Välissä yläaste/lukio aikainen "lentopallo"ystäväni soitti Dubaista ja kertoi miten hänen synnytyksensä oli siellä mennyt (pitkä poika, 55cm muistaakseni) ja vaihtaa kuulumisia. Oli kiva kuulla toisen maan tapoja (hänen eka lapsensa syntyi Saksassa). Onnittelut vielä kerran sinne kauas!
Iltapäivällä vuorostaan näin samojen aikojen "pesis"ystävääni. Toki olen molempien kanssa ollut tekemisissä myöhemminkin, mutta en viimeisen vuoden aikana juurikaan. Oli kiva päivittää myös tämän nykyisen yksinhuoltajan arjen kuulumisia ja sortua myös hieman juoruiluun.
Illalla sitten pääsin Tildaystävän kyydissä katsomaan Tilda-porukan nuorinta neitiä, kuukauden ikäsitä niin suloista vauvaa. Olisi varmasti iskenyt vauvakuume, jollei olisi jo pullat uunissa. Ehdotin kyllä vaihtokauppoja: luovuttaisin ilomielin mahani ja saisin vauvan tilalle. 

Tostai oli siis sosiaalinen ja kiva päivä; en ehtinyt levätä kuin vajaa puoli tuntia. Illalla olin tosi naatti ja perjantaina oli pakko jo puoli yhdeksältä laittaa ekoille unille (1,5h). Keskipäivällä sitten reipastuin ja tein tuntikausia taulua (unohdin jopa syödä, kun en voinut antaa periksi ja jättää taas jotain kesken).

Lauantaina kävimme hakemassa naapurikunnasta huuto.netin kautta ostamani pinnasängyn, patjan, petarin ja päätypehmusteen. Luonnossa sänky ei ollutkaan täysin valkoinen  (pieni pettymys) vaan enemmänkin kuultolakattu, mutta hinta-laatu suhde oli hyvä. Lapset olivat anopilla. Illalla neiti soitti, että hällä on paha olo ja isi lähti hakemaan. Molemmat lapset tulivatkin sitten kotiin ja alle tunnin sohvalla makailun jälkeen oksennusta tulikin iso lasti (ja haju oli kauhea, onneksi mies tyhjensi ämpärin). Hieman lämpöä neidillä oli illalla, mutta tänään vain väsymystä. Toinen kierros siis oksennustautia ja tällä kertaa 9 päivää lasten oksentamisväli. Toivottavasti me vanhemmat säästymme tältä kierrokselta.

Tämä päivä on mennyt vain oleskellessa. Tosin olen lukenut satoja sivuja, jopa välillä ollut ihan kyllästynytkin (mies töissä). Mutta onpahan kivempi mennä huomenna töihin. Yleensä kun työt lähtevät käyntiin, väsymys on siedettävää ja iskee vasta kotona (huomenna pojan urheilukuskaaminen, vaikka kuinka väsy, ti neidin). Muutaman aamuna olen nyt ollut kauhean väsynyt muutaman tunnin valveillaolon jälkeen. Liikuntaakin kaipaan, mutta tänään olen keskittynyt syöpöttelyyn (lukiessa paha tapa napostella). Ylihuomenna menen fysioterapeutille, joka tietää selkävaivani taustoja muutaman vuoden takaa. Sitten vasta jatkan urheilua tai miksi sitä nyt tässä vaiheessa kutsuiskaan ku kävelyki näyttää lyllertämiseltä...

- rv 28+6  -