LIVE LIFE SIMPLY

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Sopimattomat vaatteet pois...

Eilen viihdyin jälleen sohvalla ainakin yhden kirjan ja pari ohjelman verran. Kävin kyllä myös salilla, kaupassa ja äitini luona (lasten serkut siellä hoidossa ja tuli oltua jopa ulkonakin)+ leivoin kakun ja otin kahdet päikkärit. Äiti katkoi minulle muutamia viinimarjapensaan isoja oksia, jotka jätin sinne kuivumaan. Parin viikon päästä aikomus sitten sprayata ne hopealla ja laittaa maljakkoon + oksille valkoisia ja hopeisia koristeita (joulukuusta odotellessa jotain muuta puuta siis).

Tänään en ole vielä päikkäreitä ottanut ja kello on jo yli puol kolme. Aamulla käväisin 25 min happihyppelyllä. Eka ajttelin salille mennä, mutta varasinkin sitten illemmalle venyttelytunnin (joten tänääne en voi enää kakkua syödä ilmavaivojen takia ennen jumppaa). Myös se, että aamulla vihlaisi tuskallisesti vasemmsta etualavatsasta sa tyytymään kävelylenkkiin. Ehkäpä ne oli vain eilisestä kakusta johtuneita ilmavaivoja... Lenkin ja puuron jälkeen linnottauduin ristipistotyön kanssa katsomaan Jimiltä remonttiohjelmia pariksi tunniksi ja sitten otin itseäni niskasta kii. Kiskoin kaikki vaattet sotkuisesta vaatekaapista ulos ja sainkin ison laatikollisen paitoja (lähes kaikki urheilutoppipaidat) ja kassillisen housuja, jotka eivät joko enää mahdu tai ovat ihan pian liian pieniä. Omat vaatteet kun sain järjestettyä, miehen vaattet näyttivät ärsyttävän sotkuisilta, joten jatkoin järjestelyä. Löysin kahdet miehen hylkäämät farkut, jotka omin itselleni (nytkin jalassa, mutta näissä persuksissa repeämä). Toisissakin oli repeämä, mutta nappilista alapuoleel, joten ajattelin sinne jossain vaiheessa ommella jotain joustavaa kangasta....




Raskauden kestoa tuskin tietäisin, mutta puhelimessani on tämä kiva liberon raskaana "juttu", johon voi asettaa oman lasketun ajan. Tällä hetkellä siis menossa 15. viikko ja kohta saan katsoa seuraavan. Niin, kurkin kyllä usein jo seuraavia viikkoja.
Ensimmäinen potku.... Terkkari kysyi tunneko liikkeitä ja kerroin, että yhtenä yönä luulin tuntevani. Olikohan ilmavaivoja vai.... Terkkarin mukaan niitä tuntisi sitten joka päivä. No olin sitten tuntevinani liikkeitä neljänä päivänä peräkkäin, mutta nyt en sitten ole ollut edes tuntevinani mitään. Luulosairas siis. Tätä oletusta voisi tukea myös se, että liikeet ovat tuntuneet ihan muunlaisian kuin "pikkukuplina", enemmänkin sellaisina edestakaisina liikkeinä kun loppuraskudessakin (tietty lievempinä).

Olen nyt lukenut vauvalehtiä ja täytyy myöntää, että pikkusen alkoi jo ahdistaa kun luin ongelmatapauksista (np-ultrassa ongelmia ja siitä keskeytys, vauva sairaalassa....). Taisi tieto lisätä tuskaa ja mielikuvitusta on hillittävä. Välillä olen jopa negatiivinen ja ajattelen kaiken pahan kuitenki tapahtuvan....

Paino on noussut tämän mahan esille pullahtamisen myötä. Eli seuraava neuvola ja joulunjälkeinen neuvola eivät ole mukavia puntarin osalta. Reisiin ja lantoon tullu kiloja, ärsyttäääääääääää (minkähän kokoset reidet mulla on tällä menolla toukokuussa). Pitäsiköhän opetella hameen käyttöä, reidet ois piilossa ;O).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti