Vaikka viimeksi mainitsinkin, ettei ois kauhesti kipuja yms., niin onhan noita liitoskipuja usein kun nousen äkkinäisesti (varsinkin sohvalta pitää lähteä liikkeelle puolikumarassa kuin 9-kymppinen mummo). Ja ilmavaivojakin on välillä ku mummovainajallani.
Keskiviikkona taisi olla kuiteski viikon huonoin päivä, vaikka eilen siis masensi. Keskiviikkona ei tarvinnut mihinkään ketään kuskata (to oli baletin näytös ja neiti tanssi niin ihanasti, että kyyneleet kohosivat silmiini), mutta että olin vetämätön. Mieski tuli kesken päivän kipeänä kotiin, ja hänkin sairaana huomautti, että olenpa mie ....en nyt muista mitä sanaa käytti, mutta jos tosi sairaana oleva säälittelee tervettä, niin........ Olin lamaantunut! En kertakaikkiaan voinut muuta kuin vähän syödä ja odotella nukkuma-aikaa. Kun sitten puoli ysin jälkeen sain hampaat pestyä, piristyinki ja katselin yksin tv:tä 22 asti. Säälittävää, varsinkin kun haluaisin ommella jouluksi ja laittaa kotia: en kykene!
Ainoa hyvä puoli väsymyksessä on se, etten jaksa sohvalta nousta ja hakea mässytettävää keittiöstä (ainakaan joka ilta). Silti luulen, että ensi viikon neuvolassa on sellaset kaksi kiloa tullu painoa. Ja joulusyömiset vasta edessä. Nooh...
Kyllä mie nyt uskon, että olen tuntenut liikeitä. Nää ei niin hennolta tunnu ku aiemmissa raskauksissa, joten taitaa tulla kunnon tahto -tyyppi tuolta. Meinasin nimetä jo tahto -sanasta Tahvoksi, mutta vielä ei työnimeä ole... Niin, kun puolet elämästä on kärsinyt vatsavaivoista ja tottunut lähes päivittäisiin vatsakipuihin ja vatsanmyllerryksiin, ei tosiaan ole ollu helppo tunnistaa liikkeitä ilmavaivoista. Voishan sitä syödä terveellisemmin (eli ei vehnää, sokeria, hiivaa), mutta kun ei jaksa!
Nyt ois tarkoitus mennä syömään jotain (heräsin neljältä, mutta onneksi nukahdin ennen viittä, sitten kuuden jälkeen ei tullu unta, mutten noussu ku oli kiva maata sängyssä) ja sitten salille. Pitäähän eilisiä karkkeja ja sipsejä kuluttaa......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti